”Myyntiuralla menestytään lukujen kautta. Olen ollut kautta vuosien yhtiön myyjien kärkineljänneksessä”, kertoo Vesa Syrjäkari, joka on ollut kahdesti myös Microsoftin paras myyjä Euroopassa. Nykyään hän toimii Yhdysvaltojen Seattlen suurasiakasmyynnin päällikkönä. Suurasiakkaat ovat Microsoftille kymmenien miljardien bisnes. Yksikkö koordinoi tuhansien myyjien armeijaa ja maailmanlaajuisia myyntioperaatioita.

Miten maailmalla sitten menestyy?
”Käytä aikaa ihmisiin tutustumiseen”, Syrjäkari aloittaa.
”Opettele sellainen työskentelytapa, jossa uusien asioiden kehittäminen tapahtuu yhdessä toisten kanssa eikä omaan kopperoon suljettuna. Kysy aina itseltäsi, että miksi olet mukana jossain hankkeessa ja mitä lisäarvoa voit tuoda.” Oma etu pitää hänen mukaansa unohtaa ja ajatella sen sijaan yhteisön parasta sekä sitä, kuinka voi olla kollegoille avuksi.

Monet hänen kollegoistaan ovat kotoisin pärjäämiskulttuureista, joissa kilpailu on todella kovaa.
”Helposti siinä pehmeä suomalainen jää toiseksi.”

Yhdysvaltalainen työkulttuuri on osoittautunut kovinkin erilaiseksi. Työpaikat ovat hierarkisempia, poliittisia ja päätökset tehdään keskustelemalla palavereissa. Hiljakseen ei voi istua, muuten jää ulkopuolelle.
Yhdysvalloissa vaihdetaan nopeasti työpaikkaa, jos puolin tai toisin ei viihdytä.
Siinä on Syrjäkarin mukaan amerikkalaisen kulttuurin vahvuus.
”Vaikka epäonnistuisi, ihmiset eivät katso pahalla. Silloin lähdetään etsimään uutta.”
Myönteisyys ja kannustavuus on kaikkialla.
”Me suomalaiset olemme hieman sinisilmäisiä, kun uskomme amerikkalaisten kehuja. Ylisanojen tärkein tarkoitus on saada myönteinen vire päälle eikä sen enempää.”
Amerikkalainen ajattelee, että jokaisesta kohtaamisesta pitää jäädä vastapuolelle parempi olo, kuin hänellä oli ennen tapaamista. Suomalaiselle tämä ajattelu on vierasta.
Miten Suomen tilannetta sitten voitaisiin parantaa?
”Suomi elää vientimarkkinoista, joten nuorten pitäisi lähteä maailmalle rohkeasti”, hän kannustaa.
”Oppiminen tapahtuu arjessa ja myynnin pelisäännöt sisäistää ainoastaan olemalla paikalla.”
Maailmalle lähdössä on monia haasteita, mutta on yksi, josta ei Syrjäkarin mielestä tarvitse kantaa huolta; lapset sopeutuvat erittäin nopeasti.
Usein ulkomaankomennuksille lähtö pohjustuu kahden vuoden suunnittelulla.
”Kannattaa elää missä on, eikä ajatella, että on paikalla väliaikaisesti. Se on tärkeää nopean verkottumisen ja viihtymisen kannalta.”
Miten Syrjäkari näkee Suomen nyt oltuaan poissa kotimaasta?
Hän kantaa huolta etenkin nuorisotyöttömyydestä ja ilmapiirin kannustavuudesta.
”Pitäisi olla enemmän matalasti palkittuja töitä, joiden kautta pääsee työelämään. Mikäli nuorella ei ole työpaikkaa ja uskoa menestymiseen, on yhteiskuntaa hankala kehittää ja pysäyttää velanotto.”
Kovin erilaisia ovat maat. Suomessa tehdään itse ja Yhdysvalloissa käytetään kaikkeen apua.
”Ei täällä kukaan pese itse ikkunoita tai hoida omaa puutarhaa. Kulttuuri rakentuu siihen, että ostetaan palveluita.”

Lähde: Kauppalehti

Share on
Share on FacebookShare on LinkedInShare on Google+Tweet about this on Twitter