Seija Holtari on Talouselämässä haastatellut markkinoinnin konkaria, mm. Koneen viestinnästä ja markkinoinnista vuosia vastannutta Anne Korkiakoskea. Korkiakoski haluaisi kääntää markkinoinnin karun kierteen uuteen suuntaan, yritysten ja kansantalouden kasvuksi.
”Tekisin markkinoinnista hallituksen uuden kärkihankkeen. Se voisi kääntää yritysten katseet yläriviin, liikevaihdon kasvattamiseen”, Korkiakoski sanoo.
Hänen mielestään suomalaiset yritykset mieluummin säästävät kuluja kuin hakevat kasvua. Ne myyvät halpaa, koska eivät oikein osaa kaupallistaa, hinnoitella eivätkä brändätä.
”Tämä todella syö minua! Koko suomalainen ekosysteemi häviää. Voitot ja verot menevät muualle. Eihän siitä mitään tule, jos vähittäiskauppa ja erikoistavarakauppa eivät tuo veroja Suomeen”, hän sanoo.
Korkiakoski korostaa, että suomalaiset heittävät hukkaan kasvun mahdollisuuksia. Puutteista kertovat erilaiset listaukset. Suomi sijoittui ykköseksi esimerkiksi World Economic Forumin innovaatiolistauksessa, mutta kaupallistamisesta Suomi sijoittui vasta sijalle 39.
Amerikkalaisissa konepajoissa markkinointibudjetit ovat 2–4 prosenttia liikevaihdosta, suomalaisissa konepajoissa usein alle puoli prosenttia liikevaihdosta. Kuluttajatuotteita maailmalla myyvissä yhtiöissä markkinoinnin budjetti on yli 10 tai jopa 20 prosenttia liikevaihdosta. Suomalainen yrityksen johtoryhmä pyörtyisi näin suurista siivuista.
Monet kansainväliset tutkimukset todistavat, että orgaaninen kasvu on yritykselle halvempaa kuin yritysostot.
”Nyt pitäisi kaikin tavoin tavoitella liikevaihdon kasvua. Markkinointi vaikuttaa suoraan liikevaihtoon, eikä siitä pitäisi leikata. Suomalainen yritysjohtaja on yleensä hirveän looginen, mutta tässä kohtaa ajatus harhailee”, Korkiakoski kuvaa.
Yritysten lisäksi yhteiskunta suorastaan vieroksuu markkinointia monella tapaa. Saksassa ja Yhdysvalloissa insinööri opiskelee teknistä markkinointia, Suomessa ei.
Ruotsissa on kymmeniä markkinoinnin suuria ja pieniä menestystarinoita. Ikean ja H&M:n vastinparit Suomessa ovat Isku ja Seppälä. Ruotsin menestystarinat ruokkivat maan mainetta. Markkinoinnin huippuosaajia on paljon ja pienetkin yritykset ymmärtävät markkinoinnin merkityksen.
On Suomessakin tehty sukkia, mutta ruotsalaiset keksivät Happy Socksin, joka myy nyt ”värikkäitä ja onnellisia” sukkia ympäri maailman lentokenttiä.
Iloinen poikkeus Suomessa on peliyhtiö Supercell. Se käytti markkinointiin yli 400 miljoonaa – ja sai sillä sitten aikaan puolentoista miljardin euron liikevaihdon.

Lähde: Talouselämä 12.2.2016

Share on
Share on FacebookShare on LinkedInShare on Google+Tweet about this on Twitter