Teollisuus kokee tällä hetkellä digitaalista mullistusta.  Industry 4.0:n teollisten esineiden internetin (IioT) tekoälyn ja pilvipalveluiden kehittyessä teollisuus on saavuttanut kriittisen keikahduspisteen. Valmistajien täytyy nyt joko omaksua toimiensa digitaalinen muutos tai jäädä kilpailijoidensa jälkeen. PWC:n tutkimus ennustaa, että tuottajat tulevat kuluttamaan vuoteen 2020 mennessä yli 70 miljardia dollaria Industry 4.0:n kysynnän täyttämiseen. He tulevat ottamaan käyttöönsä järjestelmiä, jotka kehittävät teollisuuden älykkyyttä.

Industry 4.0:n perässä ei voi kuitenkaan pysyä, jos ei ymmärrä, mitä teollisuuden älykkyys on ja miksi se on merkittävää.

Teollisuuden älykkyyden ymmärtäminen

Yksinkertaistetusti teollisuuden älykkyys eli MI on termi, joka viittaa tietokoneohjelmiin, jotka yhdistävät tietoa teollisuuden toimista syvempää analytiikkaa varten. Nämä järjestelmät turvautuvat suuren tiedon analytiikkaan, datamäärien jota on kerätty IIoT:lta ja muilta teknologioilta. Jotkut voivat pitää MI:ä ja business intelligenceä (BI) eli liiketoimintatietojen hallintaa samankaltaisina, mutta niillä on ero. Teollisuudella on eri tarpeet ja tavoitteet kuin liiketoiminnalla. Perinteisesti liiketoimintojen hallinta mittaa myyntiä ja tuottoa ja muita yrityksen luonteeseen kuuluvia asioita. MI mittaa tehtaiden ihmisten ja koneiden tuottavuutta.

Teollisuudessa tuottaminen on tärkeää. On tarkistettava, että tuotantolinjan jokainen kone toimii hyvin ja tuotannon tuotteet ovat tarkasti määriteltyjä. Jokainen kone tuottaa tietoa omasta tuotannostaan, mutta tieto on merkityksetöntä jos sitä ei voida hyödyntää. Tietoanalytiikan ansiosta MI voi valvoa tehtaan koko infrastruktuuria ja tietää, mitkä koneet eivät tuota tarpeeksi ja kuinka tehokkuutta voitaisiin parantaa. Työntekijät saavat tiedon käsiinsä oikeaan aikaan, joten ongelmat voidaan selvittää niiden ilmetessä. Myös historiallista tietoa voidaan käyttää, jotta voidaan seurata aikaisempaa suoritusta ja tuloksia ja verrata niitä nykyiseen ja tulevaan.

Tietokoneteknologia ei ole uutta tehtaiden lattialla, mutta miksi sitten MI on nyt merkittävää? Syynä on modernisaatio, jossa analytiikkaa kehitetään teollisuuden datoja varten. Siihen tarvitaan modernia tietokoneteknologiaa, kuten Big Dataa ja se tekee koneoppimisen avulla mahdolliseksi sekä tietojen hyödyntämisen reaaliaikaisesti tuotannossa että tuloksen parantamisen.

Yhä useammat valmistajat ottavat Industry 4.0:n teknologiaa käyttöönsä, ja joitain trendejä on ilmaantunut. Niitä ovat:

  • IIoT:n omaksuminen. Sensoreilla varustetut koneet ja teollisuuden välineet ovat yleistymässä tehtaiden lattioilla. Nämä sensorit keräävät tietoa jokaisesta välineestä ja välittävät tiedot pilveen tai tietokoneohjelmaan, jotta tietoa voitaisiin analysoida ja antaa palautetta sekä kehittää jokaista toimitusketjun askelta.
  • Lisätty virtuaalinen todellisuus. Virtuaalinen ja lisätty todellisuus mahdollistavat valmistajille testausympäristöjen luomisen tuotannon aikana. Tämä mahdollistaa hienosäädön ja uuden mallin kokeilemisen ilman oikeaa fyysistä versiota tuotteesta.
  • Digitaaliset kaksoset. Virtuaalinen todellisuus yhdistää voimansa fyysisten komponenttien kanssa parempaa valvontaa ja tiedonkeruuta varten. Esimerkiksi robottikäsi hoitaa työnsä, kun taas virtuaalinen käsi kerää tietoa varusteesta kehittäen sen ylläpitoa.
  • Pilvipalvelusta tulee suurempi voima. Valmistajat siirtyvät pilveen luodakseen yhä älykkäämpiä tehtaita. Jotkut sisältävät IIoT-sensoreita, mutta he näkevät pilven myös tapana edistää robotiikan ratkaisuja. Robotiikka antaa pienemmille tehtaille mahdollisuuden ulkoistaa osan teknologiasta, ja näin investointikulut vähentyvät.

 

Mitä tulevaisuus pitää sisällään

Industry 4.0 ja MI ovat vielä lapsenkengissään, mutta ennustukset osoittavat teollisuuden digitalisoitumisen suurempaa omaksumista. IDC ennustaa, että vuoteen 2021 mennessä 40% valmistajista on muuttanut tehtaansa täysin digitaaliseksi, ja vuoteen 2022 mennessä 35% valmistajista omaa täysin uuden digitaalisen ekosysteemin, joka sisältää enemmän tekoälyä, robotiikkaa ja lohkoketjuja.

Ihmiset eivät ole katoamassa. Sen sijaan he avustavat paremmin digitaalisten välineiden, kuten virtuaalisen todellisuuden ja muiden älykkäiden sovellusten kanssa vuorovaikuttaen ja lisäten tuottavuutta.

Tiedoista tulee yhä tärkeämpiä. Niitä tullaan käyttämään välineissä ilmenevien ongelmien itse-diagnosointiin ja niistä tulee myös tuottavuuden kehityksen, vauhdin, ketteryyden, toimitusketjun ja koko prosessin keskipiste.

IIoT:n haasteet ja mahdollisuudet

IIoT on MI:n ja teollisuuden digitaalisen mullistuksen sydämessä. Mahdollisuuksista on keskusteltu jo aiemmin – mahdollisuus ennustaa välineiden ongelmia, tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä työntekijöiden mahdollisuus päästä tehtaan alueille, minne ihminen ei aiemmin ole helposti päässyt. Kaikella teknologialla on kuitenkin myös haasteensa, eikä IIoT tee tässä poikkeusta.

Toisin kuin muun tyyppiset IoT-laitteet, IIoT:n täytyy aina olla saatavilla, luotettava ja sillä pitää olla lyhyt latenssiaika. Teknologia on uutta, joten monien valmistajien täytyy investoida varusteisiin, jotta IIoT:n vaatimia sensoreita ja korkean tason liitettävyyttä pystytään hyödyntämään.

Tiedostoilla on keskeinen rooli teollisuuden prosessissa kun on kyse MI:stä. Valmistajien täytyy löytää keinoja suojella informaation jatkuvaa virtaa. Kyberturvallisuutta ei ole ennen tarvittu tehtaan tuotannossa, mutta nyt se on elintärkeä osa tuotantoprosessia. Mitä fiksumpi tehdas on, sitä suurempi on riski.

MI ja Industry 4.0 kehittyvät. Emme ole vielä kokeneet tämän digitaalisen mullistuksen täyttä hyötyä ja IIot:n vaikutusta. On kuitenkin tullut selväksi, että tuottajien täytyy omaksua uusi teknologia, muuten he jäävät taka-alalle.

Lähde: Forbes
USA:ssa menestyviä yhdistävät tekijät >

Share on
Share on FacebookShare on LinkedInShare on Google+Tweet about this on Twitter